Olemme pinsereille sydämemme menettänyt pariskunta Haukiputaalta, Oulun kupeesta. Perheeseemme kuuluu lisäksemme 6-vuotias poikamme ja kolme pinseriä. Asustamme pienessä punaisessa tuvassamme, toisaalta maaseudulla, toisaalta taas hyvinkin lyhyen ajomatkan päässä Oulun keskustaa. 

Kasvatamme pienimuotoisesti pinsereitä, kumpikin omilla kennelnimillämme. Yhteinen tavoitteemme on rodun geneettisen monimuotoisuuden turvaaminen parhaalla mahdollisella tavalla, tinkimättä kuitenkaan terveydestä ja luonteesta. Ulkomuoto on tietysti yksi rodun tärkeitä ominaisuuksia, mutta se ei kuitenkaan kasvatuskriteereissämme yllä ihan ykkössijalle. Terve, terverakenteinen ja yhteiskuntakelpoinen koira on tavoitteemme, kauneus on tietysti mukava ja toivottu lisäominaisuus!  

Kennel Hardly Dangerous, Sari Manninen  

Olen ollut eläinrakas ihan pikkutytöstä  lähtien. Lapsuudenkodissani oli koiria ja myös naapurin lehmät ja sonnit tuli rapsuteltua ja harjailtua hyvin säännöllisesti. Lapsuuteni ja nuoruuteni olen viettänyt pääasiassa hevostalleilla, hoitaen ja ratsastaen mitä erilaisempia kauramoottoreita.  

Ennen pinsereihin tutustumista olen omistanut kissoja ja pari suomenhevosta, koiran hankkiminen on kuitenkin ollut haaveissani aina. Oman ensimmäisen koirani, pinseriuroksen Of Leijliden Furyn eli Miron, sain 30-vuotiaana. Ei siis todellakaan mikään hätiköity päätös, harkinta-aika tälle hankkeelle oli lienee tuollaiset 25 vuotta! 

Into koiraharrastukseen on kasvanut vähitellen, askel askeleelta. Laumakin on kasvanut siinä ohessa kolmeen pinseriin ja ensimmäinen Hardly Dangerous-pentue syntyi huhtikuussa 2009.  

Harrastusinnon ja tiedonjanon kasvaessa, olen pyrkinyt hankkimaan lisää tietoa lukemalla, tekemällä ja osallistumalla erilaisiin koulutuksiin ja kursseille. Kasvattajan peruskurssin olen suorittanut vuonna 2006 ja kennelnimi minulle myönnettiin samana vuonna. Kasvattajan jatkokurssin suoritin vuonna 2008. Sen lisäksi olen käynyt MH-toimihenkilökurssin (C-toimihenkilö) vuonna 2009. Tiedonjano ja kiinnostus koirien kokonaisvaltaista hyvinvointia kohtaan kasvoi niin suureksi, että olen opiskellut Eläinten luontaislääkintäkoulu Weterissä eläinhierojaksi, erikoistumisalana koirat. Opinnot ovat loppukoetta vaille valmiit, henkinen valmistautuminen loppurutistukseen on käynnissä. 

Harrastan koirieni kanssa suhteellisen säännöllisesti tokoa, joskin oma kilpailuviettini on melko olematon. Mutta kova motivaatio on oppia lisää ohjaajan taitoja! Koirat kuitenkin selvästi nauttivat kun pääsevät tekemään ”töitä”, joten siinäpä suurin syy harrastamiselle. Koirat ovat meillä pääasiassa kotikoiria, lenkkikavereita ja perheenjäseniä, kuitenkin niin että niille tarjotaan riittävästi tekemistä ja virikkeitä. Olemme tutustuneet tokon lisäksi jälkeen ja agilityyn. Niin, ja näyttelyissäkin pyörähdellään silloin tällöin! 

Olen Suomen Kennelliiton, Pinserit Ry:n sekä Pohjois-Suomen Snautseri-Pinseri Harrastajat Ry:n jäsen ja allekirjoittanut sekä Kennelliiton että Pinserit Ry:n sitoumuskasvattajasopimuksen.  

Linkki Snautseri-Pinseri-lehden kasvattajaesittelyyn:
http://personal.inet.fi/yhdistys/snautseri-pinseri/hardlydangerous.html.

Kennel FireBell´s, Jani Pitkänen 

Myös minä olen tutustunut koirien ajatusmaailmaan lapsesta saakka. Isovanhemmillani oli koria, joiden hoitamiseen ja ulkoilutukseen sain osallistua mielin määrin. Ennen pinsereihin tutustumista olen omistanut dobermann-uroksen ja kk mäyräkoirauroksen.  

Olen käynyt kasvattajan peruskurssin vuonna 2008 ja kennelnimi minulle myönnettiin vuonna 2009. Lisäksi olen suorittanut koetoimitsija1- ja kehätoimitsijakurssin sekä pätevöitynyt C- ja B- MH-toimihenkilö. Tulevaisuuden tavoitteena on jossain vaiheessa pätevöityä luonnetestituomariksi ja MH-kuvaajaksi.  

Koiramaisista harrastuksista olen tutustunut pinsereidemme kanssa tokoon, agilityyn ja jälkeen. Myös näyttelyissä olen pyörähtänyt silloin tällöin. Olen Suomen Kennelliiton sekä Pohjois-Suomen Snautseri-Pinseri Harrastajat ry:n jäsen ja myös viimeksi mainitun yhdistyksen hallituksen jäsen. Olen allekirjoittanut Suomen Kennelliiton sitoumuskasvattajasopimuksen.